Paljon on tapahtunut, ollaan mm. muutettu uuteen kotiin. Kuukausi jopa jo asuttukin tässä, ollaan kyllä kovasti tykätty. On se tää rivarissa asuminen niin erilaista kun kerrostalossa. Naapurit on ollu tosi mukavia, tytöt on saaneet paljon rapsutuksia osakseen. Monesti lenkkipolulla tai koirien aamupissan aikaan on joku näistä lähitalojen naapureista tullut kysymään koirien rotua. Tytöt selvästi keräävät ihailua. ;)
Pari miinusta on tästä kämpästä tosin ehtinyt löytyä, vaikka kovasti tästä tykkäänkin.. Niin olisi tää vielä mahtavampi jos wc/kylppärissä olis lattialämmitys, se on sellainen mihin ehti niin tottua tuolla kerrostalossa että meinas järkytys iskeä kun sitten tajusin että eihän täällä sellasta ole. :) Aamusin varsinkin on kyllä varpaat aina ihan jäässä. Pitää varmaan hieman tiivistellä vielä ennen kunnon pakkasia. Ja se toinen miinus.... Täällä on ilmaantunut mitä erilaisempia hämähäkkejä. Ja jos joku ei nyt vielä tiennyt, niin en ole itse kovinkaan suuri hämisten ystävä ja yritänkin tähdätä niitä mahdollisimman kaukaa kirjalla tai jollain muulla vastaavalla. Valitettavasti en ole vielä osunut. Eräänäkin iltana pesin keittiössä tyttöjen vesikuppeja, kun surullisen kuuluisa Seppo (hämähäkki joka pääsi livahtamaan karkuun erinäisistä tappoyrityksistäni huolimatta) ilmestyi kädelleni, kyynärtaipeeseen. Voitte uskoa että muuten lenti vesikippo käsistä ja vauhdilla. Samalla kajautin ilmoille todella naisellisen kiljaisun, joita ei minun suustani oikesti kovin usein kuule. Varmasti kuuli seinänaapuritkin että "Seppo" on nyt löytynyt. Tällä kertaa osuin siihen ja luojan kiitos nyt on yksi hämis vähemmän. RIP Seppo.
Ja kyllä! Jopa tänne ankean synkkään Savoon saatiin viimein lunta, kun siitä muut oli fb:ssä hehkutellut jo noin viikon verran että "Lunta sataa!" Niin viimein meillekin, JES. Tänään nuo onnettomat lumimäärät sitten jo ehtivät lähestulkoon sulaa pois. Eipä siitä siis sen enempää, katsotaan milloin saadaan lisää lunta. Toivottavasti pian.. Ja niitä kovia pakkasia myös!
Pakkasia täällä toivotaan sen takia, että Suki on nyt päättänyt tiputtaa karvansa. Yllättäen juurikin nyt kun Jyväskylän näyttelyt ovat 11.11, eli viikon päästä! Samoin ilmoitin Sukin messariin molemmille päiville, odotuksia ei kyllä ole Jkl:stä saatika Helsingistä. On tuo nimittäin niin onneton nyt ilman turkkia, ei muuta siis kuin kokemusta hakemaan. Jos kovat pakkaset nyt alkais, niin ois jotain teoreettisia mahiksia saada Sukille kasvamaan edes jotain karvan tapaista ennen joulukuuta. Toiveajattelua. :)
Entäpä se Sukin jalkojen kirputus? Niistä vaivoista on päästy, näytin Sukin jalkoja eläinlääkärille samalla kun käytiin laittamassa molemmille tytöille rokotukset voimaan taas vuodeksi (ja kahdeksi) eteenpäin. Ell. mielestä vaiva ei ollut sikaripunkin tapainen, niinkuin itse olin epäillyt. Lekuri epäili ruoka-aineallergian tapaista ja kehotti vaihtamaan ruokaa, jos mahdollista. Olin ajatellut muutenkin vaihtaa Sukin ruokaa, joten se ei tuottanut siltä osin ongelmia. Jätettiin J&V Energia ja ollaan nyt palattu First Choicen Large Breeds nappulaan, jemmassa on myös yksi säkki FC:n Sensitive ruokaa, joka syödään seuraavaksi. Mutta kappas. Jalkojen kirputus on loppunut kokonaan. Jalat on kyllä edelleen karun näköiset karvanlähdöstä johtuen, mutta kirputus on jäänyt pois! Siitä olen kyllä todella iloinen, toivotaan että selvitään näin vähällä noiden vaivojen suhteen.
No mitäs Ran.. Ran vain kasvaa ja kasvaa. Melkoinen pötkylä se jo onkin, noin 15 kiloa. Ikääkin kohta jo 5kk, kylläpä aika rientää. Sisään ei olla pissattu enää varmaan ainakaan kahteen viikkoon, liekkö kohta jo kolmeen. Olen jo mennyt laskuissa sekaisin. Pikkuneiti Ran keksii kaikkea mukavaa pientä ylläriä aina sillä välin kun olen koulussa, ollaankin nyt ryhdytty käymään pienoisilla lenkeillä senkin kanssa. Jottai ei purkaisi tuota kaikkee tarmoa ja intoaan tähän uuteen asuntoon. :)
Ja meinasipa unohtua! Käytiin tyttöjen kanssa kokeilemassa KoiraSporttia, eli koirauimalaa tuolla Jyväskylän kupeella. Molemmat akitat saatiin altaaseen ja ohjaaja kehuikin molempien luonnetta kovasti. Molemmat myös uivat tosi hienosti! Vähän tosin taisi jännittää, kun takajalkojen potkut lähtivät lähinnä mahan alle eikä taaksepäin niinkuin normaalisti koirat potkivat. :D Mutta, eipä muuta tällä kertaa. Loppuun vähän kuvia. :)
Palataan taas Jyväskylän näyttelyiden jälkeen.. :)
-S-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti