Mikkeli KV 26.7!

Mikkelin näyttelyssä käytiin pyörähtämässä siis kolmen akitaksen voimin. Mukana oli Kuma, Seri ja Ran. Edellisessä päivityksessä jo mainitsinkin Ranin aloittaneen karvanlähdön... Ja sehän vaan jatkuu ja jatkuu. Olen yrittänyt hillitä itseni ja kaikinpuolin olen vältellyt ylimääräistä harjailua, pesua jne. Kun vielä parit kehät ois jäljellä... Mutta aina kun kotiudun töistä, niin minua odottaa tarhassa harmaa karvapallero, josta sojottaa erinäinen määrä isoja karvatuppoja. :D

Matti Myöhäisenäkin minut tunnetaan. Ja niin myös tänä näyttelyaamuna, heräsin kyllä hyvissä ajoin ja kaiken järjen mukaan matkaan olisi pitänyt joutua hyvissä ajoin. Mutta ei. Selvisin matkaan lähes puoli tuntia myöhässä. Minunhan piti koukata vielä Pieksämäen kautta, Kuma omistajineen oli otettava kyytiin. Kaikesta myöhästelystä huolimatta selvittiin näyttelypaikalle ajoissa, vartti ennen kehän alkua... Siinä sitten äkkiä numerolaput kiinni ja pennuille näyttelyhihnat niskaan. Jäi tuo kehätreeni hieman vähälle tällä erää, lisäksi tuomari tuijotti todella pistävästi pöytänsä takaa ennen kehien alkua. Tämä ei helpottanut omaa jännitystäni sitten yhtään, suorastaan pelotti mennä kehään. Onneksi edes Seri omistajansa kanssa oli saapunut paikalle ajoissa, treenimme jäi todellakin vähäiseksi ja Seri on minusta aina niin innoissaan. Sen kyllä huomasi sitten kehässä.. Kohta siitä lisää..

Kuma aloitti kehät ja poika kun on niin hötkylä ja iloinen, niin hampaiden katsominen otti aikansa. Tuomari osoittautuikin oikein mukavaksi ruotsalaisherraksi, joka käsitteli koiria hyvin. Kuman käytöksestä hän vain totesi naurahtaen "He's so happy!" Jeees, he is. :D

Suureksi hämmästyksekseni Kuma nappasi itselleen KP:n. Sitten ei muuta kuin pennun vaihtoon ja Serin kanssa kokeilemaan. Seri oli niin innoissaan, että hyvä jos jalat hetkeksi maata tavoittivat. Seri oli koko ajan hyppäämäisillään ja juostessakin meno oli melkoista hötkeltämistä. Tämä näkyi myös tuloksessa, ei KP:ta, mutta arvostelu oli kokonaisuudessaan oikein hyvä. Todennäköisesti paremmalla esiintymisellä KP olisi irronnut. :) Olin kyllä aivan puulla päähän lyöty kun Kumasta leivottiin ROP-pentu, hyvällä arvostelulla, vaikka jalkaeläimellä jalat heittävät juostessakin miten sattuu ja takaliike on melkoisen jäätävää katseltavaa. :D Tässä lasten arvostelut:

Kuma:"7 kuukautta. Voimakasrakenteinen urospentu, joka on erinomaista tyyppiä. Kuono voisi olla paremmin pigmentoitu. Hyvänmuotoiset silmät. Hieman suuret korvat. Erinomainen kaula ja ylälinja. Hyvinkannettu häntä. Riittävä rintakehä. Erinomaiset kulmaukset. Liikkuu hyvin joka puolelta. Erinomainen karvanlaatu. Hyvin kiva luonne." 
PEK1, KP, ROP-Pentu

Seri: "Oikein hyvää tyyppiä. 7kk. Feminiiminen pää ja ilme. Melko hyvä kuonon pigmentti. Tummat oikeanmuotoiset silmät. Hieman suuret korvat. Lyhyt kaula. Laskeutuva ristiselkä. Alhaisesti asettunut häntä. Hyvinmuotoutunut rintakehä. Erinomaiset kulmaukset. Liikkuu lyhyellä taka-askeleella. Erinomainen karvanlaatu. Hyvin miellyttävä luonne." 
PEK1

Valehtelisin jos väittäisin ettei Serin tulos tippaakaan harmita. Mutta tämä on tällaista, toisaalta arvostan kovasti ettei sitä KP:ta vaikka olisi ainut pentu, mutta kyllähän se harmittaa kun osuu omalle kohdalle. ;) Ensi kerralla treenataan ja pussaillaan ennen kehää, niin ei tarvii siellä sit hötkeltää. :) ;)

Sitten oli vuorossa Vuorenvarman kasvatti, kutsumanimeltään "Toffe", avoimen luokan uros. Toffelle tällä kertaa harmillisesti EH. Tuomari oli oikein mukava mutta tiukka, tämä näkyi kyllä jo pentuluokassa. Valioluokassa oli hyvin menestynyt "Marski" herra, jolle tällä(kin) kertaa erinomainen SA:lla, eli paras uros, koska muita uroksia ei enää ollut. Tämän jälkeen junnunartut, joita oli ilmoitettu kaksin kappalein, Yuno ja Yumi, molemmille EH. Tässä vaiheessa jännityksenikin oli jo ehtinyt laantua, Ranin kanssa on totuttu saamaan sitä EH:ta niin sen kanssa kehään mennessä ei ole juuri odotuksia ja EH on ihan normaalia. Sitä odotin nytkin.

Valiluokassa oli kolme narttua, Aya, Sansa ja Ran. Aya oli unohtanu karvat kotiin ja hänellekin tulokseksi EH. Sansa on suunnilleen saman ikäinen kuin Ran ja tytöt ovatkin jo useampaan otteeseen olleet kehässä vastakkain, kamppailut ovat aina päättyneet Sansan voittoon. Sansa onkin aivan ihana ja kova vastus. Eikä ollut yllätys, että Sansalle ERI.

Oli viimein Nakin vuoro astella arvosteltavaksi, odottelin tottuneesti eh:ta, mutta mitä vielä. ERI ja kilpailuluokka. Ran oli kyllä hyvin virrakkaalla tuulella, mutten olisi ikinä uskonut sen ravaavan itsensä luokkavoittajaksi SA:n kanssa paras narttu ykköseksi. Tuijotin tuomaria varmaan suu auki, kun meidän viitottiin ykköseksi. :D

Nakki yllätti TAAS. Hän nappasi toisen cacibinsa tällä sijoituksella ja seuraavaksi tiedossa oli rop-vsp kisa. Tässähän meitä nyt odotti varma VSP-sijoitus, mutta sehän ei meitä haitannut. Ruusukekin on kauniimman värinen eikä tarvitse jäädä ryhmäkehiä odottelemaan. Ja odotetusti se sieltä tulikin. ;) Hoppee ei oo häppee! Tuomari totesi Marskilla olevan paras pää ja Ranille paras kroppa, hän mietti kyllä kauan asiaa, mutta hyvä näin! Onnittelut vielä tätäkin kautta Marskin omistajille & perheelle! :)

Tässä Naksun arvostelu:

Ran: "Erinomaista tyyppiä. Brindle. Voimakas nartun pää. Hyvä pigmentti. Hieman keskiruskeat silmät, jotka ovat oikeanmuotoiset. Hieman toisistaan kaukana olevat korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Täyteläinen rintakehä. Erinomaiset kulmaukset. Liikkuu hieman ahtaasti takaa, hyvin sivulta. Tarpeeksi hyvä turkinlaatu. Rodunomainen luonne." 
ERI SA VAK1 PN1 CACIB VSP

Ensi sunnuntaina suuntaamme samalla kokoonpanolla Iisalmen KV-näyttelyyn. :)

-S-